joulukorttikuvia.


Viimeistä viikonloppua viedään ennen joulua ja saatiin tänään vihdoin otettua korttikuvat koirista! Pieniä riiviöitä kuvaamaan saapui aivan älyttömän lahjakas Heikki Salonen, joka on ottanut muunmuassa myös omat valmistujaiskuvani. Odotukset olivat mulla jälleen jo valmiiksi korkealla, mutta ne ylittyivät moninkertaisesti! Otettiin kuvat ihan täällä meillä kotona ja parvekkeelle osui aamupäivästä niin upea valo, että joulukuusikin pääsi nätisti koirien taustaksi. Onnistuneita kuvia tuli niin paljon, että seuraavaksi pitääkin sitten pohtia, mikä valitaan koristamaan eteenpäin lähetettäviä kortteja... Tässä muutama esimerkki tämän päivän saldosta:

zzz...




Muutamia kuvia viikonlopulta - tilanne on tosiaan vielä vahvasti tämä, että ainoat julkaisukelpoiset kuvat otetaan kaksikon nukkuessa, muuten ei pysy kukaan vauhdissa mukana:D Nova on alusta asti antanut Kadon tulla ihan viereen nukkumaan, ja selkeästi saattaa viivytellä pedissä herättyäänkin, ettei vain herättäisi pientä. Senverran syvää unta kuitenkin pentu vielä nukkuu, että eipä se kovin heppoisesti heräisi vaikka Nova tuosta nousisikin... Ellen sitten kaiva kameraa esille - sen avaaminen tuntuu aiheuttavan välittömästi riehurefleksin, joten hyvin usein yritänkin vain hipihiljaa zoomailla kauempaa:D

esittely - kado.


Tänään vihdoin koitti aamu, jolloin pakkasimme itsemme autoon ja suuntasimme kasvattajalle hakemaan poitsuamme kotiin. Kävimme alkuviikosta vielä toistamiseen katsomassa Kadoa ennen tämänpäiväistä hakua ja otimme Novan jo silloin mukaan tutustumaan uuteen tulokkaaseen. Alusta asti juuri tämä kaksikko on tullut todella hienosti toimeen, joten oikea pentu osattiin kyllä valita:)

Kado on ihan toista maata Novan kanssa, vaikka onkin todella rohkea on silti melko rauhallinen ja leikkii paljon yksin leluillaan antaen Novan olla myös omissa oloissaan välillä. Todella ruuan perään on pikkumies, joten koulutuksesta uskoisin tulevan suhteellisen helppoa tämän kanssa, nyt jo ensimmäisenä päivänä ollaan alettu harjoittelemaan niitä perusjuttuja, lähinnä luoksetuloa ja ulkona hihnaan totuttelua sekä ylipäätään sitä, että minä olisin se maailman siistein tyyppi jolta saa herkkua:D
Hirveän hellyyttävä tapaus, melkoisen äänekäs kylläkin ja todella huomionkipeä ainakin vielä - saattaa mennä ihan täysin alkujännityksen piikkiin. Myös ulkonäöltään on ihan erilainen mitä Nova, urajiro on jo nyt todella selkeä ja pää shibamaisen pyöreä - korvat kun tuosta vielä nousisivat pienellä.

Kaikenkaikkiaan ensimmäinen päivä on mennyt jo oikeinkin mukavasti, muutamat pissat on tulleet sisälle, mutta ne on osattu tehdä hienosti lehdelle ja ulkonakin osaa kyllä tehdä heti tarpeensa.
Sekä kameran että puhelimen muistit alkavat jo nyt täyttyä kuvista, mutten löytänyt YHTÄKÄÄN muuta onnistunutta kuvaa:D Pitänee harjoitella tätä pentukuvaamista hieman enemmän, tosin myös kamera jolla ei kestäisi yli puolta minuuttia tarkentaa auttaisi huomattavasti vauhdissa mukana pysymisessä...

To be continued!

joulukalenteri ja pipariohje.


Niin vaan ollaan tätäkin vuotta päästy jo joulukuuhun asti, ja sain jopa toteutettua ajatukseni Novan joulukalenterista! Olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen ja näin kahden päivän perusteella uskallan sanoa samaa myös neidin puolesta:D Jokaiselle päivälle on siis oma pieni pussinsa, josta paljastuu aina jokin pieni herkku aamuisin - on kananjalkoja, sonninsutia, naudan mahaa, henkitorvea sekä itseleipomiani koirapipareita, joiden ohjeen laitan postauksen loppuun. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan, olivat meinaa erittäin helppoja tehdä ja ainakin täällä mentiin niistä niin sekaisin, että olen opettanut nyt kahden päivän aikana Novalle erilaisia temppuja ja käskyjä, joille se ei ole ennen edes korviaan lotkauttanut saati sitten suostunut tekemään!


Pipariohje on tosiaan peräisin lauantaiselta käynniltä Musti&Mirrissä, missä näitä oli karvakavereille tarjolla ohjeineen. Itse tein ohjeen tuplana ja sekoitin kaksi erilaista ruokapussia vehnäjauhoihin, joita kannattaa oikeasti laittaa reilusti - niin paljon, ettei taikina ota yhtään kiinni. Tajusin vasta toteutusvaiheessa, että eihän mulla ole lainkaan piparimuotteja, joten kätevästi sitten leikkasin kaulitusta taikinasta veitsellä erimallisia paloja:D Oma taikinani jäi myös hieman paksuksi, joten pidin sitä uunissa kiertoilmalla 150asteessa noin tunnin, ohuemmat piparit paistuvat varmasti nopeammin!
Suora kopio Musti&Mirrin ohjeesta siis alla:



joulun parhaat piparit koiramaiseen makuun

1 pussi natures:menu säilykeruokaa (300g)
2-4dl peruna- tai vehnäjauhoja

Sekoita jauhot säilykkeeseen rakennetta tunnustellen. Kun rakenne muistuttaa piparkakkutaikinaa, on jauhoja riittävästi.

Kauli taikina levyksi jauhotetulla pöydällä varoen, ettei utelias kuono eksy väliin.

Leikkaa taikina muoteilla sopiviksi pipareiksi, siirrä pellille lastalla. Nosta koira sivuun pelliltä ja kerro sille, että piparit syödään vasta kypsinä.

Paista piparit 175-asteisessa uunissa rapeiksi!

Reseptin kehittely: Anna-Riikka Laosmaa, avulias koemaistaja: Börje-bokseri


Kuten siis jo totesinkin, suosittelen ehdottomasti kokeilemaan! Aika varmasti tulen itsekin näitä vielä uudestaankin leipomaan, senverran toimivia ovat koulutuksessa, että saa nähdä tuleeko enää koskaan toista yhtä toimivaa herkkua vastaan:D Ainoa juttu näissä on, että ovat paikkapaikoin hyvin kovia ja vaikeita murtaa pienemmiksi, tosin tähänkin olisi varmaan auttanut jos olisi paistanut pipareita hieman vähemmän aikaa... Kertokaahan ihmeessä, jos päädytte kokeilemaan! 

toinen koira.


Tosiaan, eiköhän se ole jo aika selvästi ilmennyt aiemmista vihjailuistani, että muutaman viikon kuluttua meille on kotiutumassa pieni shibaherra Novan kaveriksi.  Käytiin katsomassa pentuja tiistaina ensimmäistä kertaa, ja vaikkei Novankaan tulosta ole vielä kuin hieman reilu vuosi, oli sitä silti vaan unohtanut miten pieniä nuo pallerot oikeasti ovatkaan!


Pentuja on kaikenkaikkiaan neljä, yksi narttu ja kolme urosta. Suurimman osan vierailustamme pieni neiti nukkui sikeästi, mutta pojat jaksoivat hieman jo touhuta ja painia sekä keskenään että mukanamme viedyn Novan lempipupun kanssa. Kotiin palattuamme Nova haistelikin pitkän tovin pentujen tuoksuja jo hieman valmiiksi. Tarkoitus olisi käydä vielä toistamiseen kylässä ennen hakupäivää, vaikkei siihenkään ole enää kuin pari hassua viikkoa aikaa!

  
Mulla on ollut nimi päätettynä urospennulle jo silloin kun odotettiin Novan kotiutumista, ja vihdoin pääsen sen antamaan koira numero kakkoselle:) Vaikka melko julkisesti olenkin nimestä puhunut, niin pysyköön se täällä blogin puolella vielä toistaiseksi salaisuutena.
Novan kanssa käytiin tänään shibojen rotuesittelypäivillä Skanssin Musti&Mirrissä ja samalla hankin muutamat puuttuvat tavarat pentua varten: yksi ruokakippo lisää sekä peti vaihtui samalla isompaan, kummankin koiran menevään sekä ennenkaikkea vaaleaan, jossa eivät karvat ihan niin selkeästi näy mitä edellisessä mustassa... Muuta en sitten meinannutkaan hankkia etukäteen, pentupanta tulee varmaan kuitenkin mukana, joten alkuun mennään sillä ja kasvaessa kokeillaan josko Novan pieneksi jääneet pannat ja valjaat olisivat sopivia edes muutamien viikkojen-kuukausien ajan. Mennään sitten yhdessä poitsun kanssa sovittelemaan kunhan kasvaa:)

hetki vielä.

Blogi on tosiaan ollut pienen hetken yksityisenä, sillä olen kovasti yrittänyt muokkailla ulkoasua siinä kuitenkaan vielä toistaiseksi onnistumatta, joten näillä jatketaan vielä hetkix) Koitan ehtiä kirjoittaa jo heti huomenna (...tänään) hieman uutisia, nyt on pakko suunnata untenmaille!


lokakuun kuulumisia.


Heipsan! Taas on vierähtänyt hävyttömän paljon aikaa viimekerrasta, empä taida kehdata enää edes pahoitella kun se on jo senverran kuultu virsi täällä... :D Koitan parhaillani myös muokkailla hieman blogin ulkonäköä, sillä tiedossa on hieman muitakin uusia tuulia, joista kerron kuitenkin piakkoin ihan omassa postauksessaan.

Meillä on tällä hetkellä kotona meneillään pienimuotoinen remontti, joten viikko sitten ennen homman aloittamista vanhempani kävivät hakemassa neidin pois jaloista seurakseen Ruissaloon lenkille. Isäni on aikamoinen valokuvaaja, ja räpsikin Novasta paljon upeita kuvia päivän aikana!


Seuraavat shibatreffit järjestetäänkin nenäpäivän kunniaksi hieman pitempänä kävelylenkkinä, jota odotellaan kovasti. Toinen kalenterissa oleva tapahtuma on marraskuun ensimmäisenä shibayhdistyksen järjestämä jalostuspäivä, johon otan mielelläni osaa - lisätieto kasvatuksesta on aina plussaa tulevaisuutta ja muita suunnitelmia ajatellen.

Muuten arki on ihanan tasaista, joulua täällä odotellaan taas kovasti (minä friikkinä odotan...) ja suunnittelin väsääväni Novalle ihan oman joulukalenterinkin<3 Täytynee sitten muistaa ennen hankkia se juoksuvyö jotta pääsee treenailemaan canicrossia hieman ahkerampaan, ettei neiti ihan kuukaudessa paisu palloksi:D

1v pentutreffit!

Arvatkaa kuka täyttää huomenna vuoden! Siis apua joko nyt, vastahan sain kuvia Novasta joka näytti ihan joltain marsulta tai majavanpoikaselta:D Koitan saada muutaman päivän sisällä aikaiseksi hieman kattavampaa vuosipäiväpostausta, sillä tämän pyhitän täysin eilisen hehkuttamiselle!

Nova, Saimi, Nero ja Moji -mamma<3

Tavattiin siis tutussa ja hyväksi havaitussa Ruissalossa kolmen pennun ja emän voimin - yhteensä pentuja on viisi, mutta harmiksi kaksi perheineen estyivät tulemasta, joten tällä kertaa mentiin tällaisella kokoonpanolla. Tehtiin alkuun pieni kävelylenkki ensihepulointien jälkeen, josta jatkettiin koirapuistoon. Vihdoin olivat kuitenkin säät päättäneet meitä helliä ja koko porukka alkoi osoittaa hyytymisen merkkejä, joten jatkettiin hyvin nopeaan viereiselle koirarannalle viilentymään.


Vauhtia tosiaan riitti kun Laura oli päässyt tulemaan Saimin kanssa pk-seudulta asti, eivätkä sisarukset olleet hetkeen nähneet toisiaan. Ranta on ihanassa pienessä poukamassa, jossa uskalsi päästää hieman epävarmemmatkin luoksetulijat vapaaksi temmeltämään. Välillä kieltämättä hieman hirvitti kun kolmikko katosi näköpiiristä rannan kaislikkoon tai takana olevaan metsään, mutta hienosti kaikki sieltä lopulta takaisin kirmasivat. Kuvamateriaali jäi tosin hieman vajaaksi koko porukan osalta, sillä hyvin harvoin ehti räpsäistä tarkkaa kuvaa, johon olisivat kaikki mahtuneet:D


Kaikenkaikkiaan päivä oli siis oikein ihana ja oli kiva nähdä pitkästä aikaa kasvattajaakin perheineen:) Pennut (apua eihän niitä voi edes pennuiksi enää sanoa!) nauttivat täysillä ja kotona mulla oli niille sijoilleen sammunut koira, joka raotti silmiään vasta useamman tunnin jälkeen. Niin ja huomasitteko kuvasta, Nova meni ihan vapaaehtoisesti veteen rintaan asti, kyllä siitä uimari vielä tulee!

lisäravinnehöpinää.

En edes muista olenko maininnut, mutta me ollaan jokunen aika sitten siirrytty Novan kanssa raakaruokintaan. Aikansa siinä meni, sillä halusin ottaa ensin kunnolla selvää kaikesta, ja vaikka tämä alkuun kuulostikin aivan älyttömän monimutkaiselta, se ei sitä onneksi pienen tiedonhaun jälkeen ole!
En lähde tässä nyt sen tarkemmin erittelemään tai neuvomaan mitään, sillä en todellakaan ole vielä niin perehtynyt asiaan, vaan mulle riittää kun tiedän mikä määrä omalle koiralleni riittää. Sain kuitenkin tänään vihdoin postista loputkin lisäravinteet, joten ajattelin hieman aiheesta höpistä.


Nova syö siis pääasiassa raakaa lihaa noin 200g päivässä, ja satunnaisesti heitän joukkoon myös muuta mitä mieleen juolahtaakaan - kananmunia, raejuustoa, kurkkua, ananasta... Silloin tällöin pientä ekstraa siis ihan vaan vaihtelun ja maun vuoksi. Lihasta saatavien rakennusaineitten ohella kaikki muu tarvittava tuleekin sitten purkista, ja nimenomaa näitten kanssa olin aluksi niin älyttömän hukassa - onneksi on osaavampia ihmisiä neuvomassa joskus jopa ihan kädestä pitäen:D Kiitokset siis etenkin Jennille!
Ravintolisinä syötän siis jodia (merilevästä), kalsiumia, sinkkiä, omega-3 sekä vitamiineja (D, E, A). Zinkosan ja Lysin kalaöljy löytyivät ihan tavallisesta ruokakaupasta ja loput purkit tilasin kätevästi Lemmikkitukusta. Heitän yleensä vielä ruuan sekaan pellavansiemenrouhettakin. Meillä on täällä just pahin karvanlähtö meneillään, joten mielenkiinnolla odotan kuinka näkyviä tuloksia esimerkiksi turkin kuntoon tulee näitten myötä, mutta kirjoittelen ehdottomasti myöhemmin jonkinnäköistä 'tuloskatsausta' miten raa'alle siirtyminen ja lisäravinteista huolehtiminen on Novaan vaikuttanut:)

elokuun shibatreffit.


Pienimuotoista kuulumispostausta luvassa! Turun shibaporukalla on tapana kokoontua aina jokaisen kuukauden ensimmäisenä maanantaina, joskus isommalla ja joskus vähän pienemmällä porukalla miten ihmisille nyt sopiikaan. Elokuussa päätettiin vaihtaa hieman maisemaa jo niin nähdystä Kupittaanpuistosta Ruissalon Saaronniemeen, jossa pääsimme nauttimaan upeasta kelistä oikein olan takaa!


Aloittelimme tapaamisen pienimuotoisella lenkillä metsässä, jonka päätteeksi halukkaat koirat pääsivät kahlailemaan veteen. Saatiimpa otettua myös tuo ylimpänä oleva, jonkinmuotoinen yhteiskuvakin, vaikka tosiaan tästäkin vielä muutama puuttuu! Todella isolla porukalla oltiin siis tällä kertaa liikkeellä:) Lopuksi suunnattiin vielä samaa reittiä takaisin koirapuistoon riehumaan, hepuloimaan ja päästelemään energioita, ja piipahdettiimpa vielä toisella, 'virallisella' koirarannalla hieman pienemmällä porukalla loppujen jäädessä grillaamaan ja syömään eväitään. Mä olin aivan älyttömän ihmeissäni, kun rannalla päästäessäni tuon hömelön vapaaksi paineli se suoraan veteen eikä edes mahan kastuminen saanut kiljuntoja ilmoille! Mulla on kohta oikea vesipeto täällä...


Meillä ainakin oli siis aivan älyttömän kivaa, oli ihanaa nähdä tuttujaja nauttia samalla raittiista ilmasta ja koirien ilosta! Jos tätä eksyy joskus joku rodusta kiinnostunut lukemaan, niin suosittelen ehdottomasti liittymään kaupunkinsa shibatreffeille turistiksi, rodun näkeminen livenä on ehdottomasti paras tapa saada kuvaa siitä, mitä on mahdollisesti tulossa:)

nastolan erikoisnäyttely 2015.

Mistäpä sitä edes aloittais... Suunnattiin tänään siis ennen aamu seitsemää auto kohti Nastolaa, jossa järjestettiin Suomen Seurakoirayhdistyksen toimesta erikoisnäyttely FCI -ryhmille 1, 2, 5, 6 ja 9. Shiboja oli tosiaan ilmoittautunut mukaan 30, joten lähdin jo valmiiksi kaikkeen varautuneena liikkeelle, sillä esim. väritykseltään ja muodoltaan Nova ei ole ihan vielä valmis, jonka luulin kuitenkin 'sallittavan' vasta 10kk ikäiselle junnuluokkalaiselle. Tulos oli kuitenkin jotain mitä en todellakaan olisi osannut odottaa...


Eikä siis hyvään suuntaan, jos tuosta nyt sen kuvan sai. Meitä ennen ehti mennä lukuisa määrä muita shiboja, jotka seurattuamme huomasimme tuomarin olleen melkoinen ERI -kone, jakoi tuon parhaimman tittelin lähestulkoon jokaiselle, ja SA:n sai myös moni. En odottanut itse siis Novalle tuota ERI:ä, mutta en kyllä todellakaan H:ta jonka lopulta saimme. Tai edes tuo H ei olisi ollut mielessäni niin hirveä pettymys, jos olisin saanut sen tuomarilta hieman asiallisempaan sävyyn.


Tiivistettynä Nova oli siis ilmeisesti täysin vastakohta kaikesta mistä hän pitää, oli 'aivan liian pieni joka tavalla', vääränlaiset korvat, virheellisen mallinen pää, ei poskia, häntä ei ollut sitä mitä olisi pitänyt olla eikä ollut urajiroa ollenkaan. Ja kaikki tämä siis vasta alle vuoden ikäisellä, onhan tietenkin niitäkin jotka ovat jo pentuluokassa täydellisessä turkissa ja muodossa, mutta tosiaan ajattelin ettei meitä nyt ihan noin paljoa rokotettaisi junnuluokassa varsinkaan, kun kaikki muut tuomarit ovat aina kehuneet ja Raumallakin selvästi todella tiukka tuomari meille antoi EH:n. No, kaikki tuomarit ovat erilaisia, ei tälle mitään voix(


Arvostelujen laajuudesta pitää kyllä antaa plussaa tuomarille, lappu on ihan täynnä tekstiä ja tuomari kävi vielä henkilökohtaisesti jokaiselle selittämässä miksi antoi kyseisen arvostelun. Kuitenkin toteutuksesta olin jälleen lähes tyrmistynyt, tuomari totesi mulle kaikki viat lueteltuaan, että 'kyllä varmaan itsekin olet näistä tietoinen, joten miksi toit tällaisen koiran näyttelyyn?'. Parempi onni ensi kerralla, eikö?

Loppuun vielä kehaisen tuota pikku rimpulaani, vielä meillä on tekemistä kärsivällisyyden kanssa, mutta neiti jaksoi todella hienosti ja musta esiintyi paremmin kuin koskaan vielä ennen<3 Harjoitusta, harjoitusta...

ajatusvirtaa ja kuvaupdatea.

Arvatkaa kuka on vihdoin alkanut tiputtaa karvaansa oikeen kunnon tupoissa ja pöllyissä... Ja arvatkaa pitäiskö samaisen neidin esiintyä sunnuntaina Nastolan erikoisnäyttelyssä 30 muun shiban joukossa... No tottakai, miten sattuikaan! Eipä siinä sit mitään, ei me nyt menemättä silti jätetä, otetaan vaan sit hyvänä harjoituksena vaikkei minkäännäköistä menestystä tulisikaanx)

Paljon on taas tapahtunut sinänsä, mutta ei silti mitään erityistä kirjoitettavaa, joten ajatusten suoltamiseksi taitaa tämäkin postaus mennä. Kuvina toimii muutaman viikon takaisen koirapuistoreissun saldo, mulla on tosiaan kone lagaillut pahemman kerran, mutta nyt suostuu pelittämään ainakin jotenkin, joten sain vihdoin nämä julkaistua! Vieläkin tä on kyllä melkoista tuskaa, joten tarvinee viedä johonkin liikkeeseen tsekattavaksi, itse veikkaan virustorjunnan päivityksen riittämistä (jos mulla sellaista edes on... heh), mutta saa nähdä.

Mua harmittaa ihan hirveästi, sillä meidän piti aloittaa tänään agilityn peruskurssi, mutta useamman muuttujan summana ei nyt onnistukaan! Kaikken eniten mua ärsyttää Novan puolesta kun olen nähnyt miten paljon se agilitysta nauttii eikä nyt pääsekään, mutta eihän se onneksi mitään ymmärrä. Mennään sit seuraavalle kurssille kun alkaax) Lämpö ei Novaa näytä kyllä yhtään häiritsevän, se viihtyy vaikka koko päivän parvekkeella auringossa loikoillen. Ulkoillessa ollaan kyllä tietenkin jätetty kaikki turhan raskas, puistoilemassakin käydään vasta myöhemmin illalla ja päivisin tulee enemmänkin lähdettyä tuonne Ruissaloon, jossa pääsee veteen viilentymään. Viime kerralla Novalla oli ihana rottweilernarttu seurana, jonka kanssa oli ihana hepuloida rannalla, vaikka toinen olikin jo vähän vanhempix) Perään uimaan ei Nova kyllä vieläkään uskaltanut lähteä, mutta kahlaili kuitenkin taas jonkunverran - eipä tuolloin edes kovin kuuma päivä ollutkaan.

Mutta mutta, kuvia jälleen, palaillaan!

Siis tämä kuva oli niiiiiiiiiiiiin pakko julkaista, en vaan pysty lopettamaan tälle nauramista! Novan ilme on jotain niin parhautta, näyttää mun mielestä hevoselta ja Joonaksen mielestä siltä memeltä jossa pikkutyttö juoksee karkuun kanankoiven kanssa, tiedättehän sen?? #mymomsaysiamspecial